sunnuntai 13. maaliskuuta 2011

Järkyttäviä aikoja

Maanjäristys iski ja sitä seurasi tuhoisa tsunami. Näistä jokainen voi lukea uutisista.

Mielialat eivät ole kovin korkealla ja pahempia uutisia pelätään jatkuvasti.

Tällaisessa tilanteessa nopea tiedonvälitys on sekä kirous että helpotus. Kirous se on siksi, että onnettomuudesta tietää jo kun se alkaa tapahtumaan. Siitä hetkestä alkaa myös huoli.
Kuitenkaan nopea tiedonvälitys nykyaikana on herkkä häiriöille. Japanin tilanteessa tuli jo selville heti se, että puhelinlinjat ovat tukossa ja kännykät eivät toimi.

Yllättäväksi pelastajaksi on osoittautunut Skype, jonka kautta puhelut toimivat. Se oli hyvä, saimme heti yhteyden appivanhempiimme ja tärkeimpiin lähiomaisiin.
Samoin facebook on ehkä vähän yllättäen ollut tehokas kanava saada tietoa toisten tilanteesta. Sähköpostit ja muut ovat selvästi huonoja tämän kaltaisissa tapauksissa kun moni toivoo saavansa tiedon yhden ihmisen tilasta.

Suuri yllätys heti alkuun oli se, että NHK (Japanin yleisradio) ei tarjonnut liveuutisia japanin ulkopuolelle. Paitsi englanniksi.
Ulkojapanilaisia on kuitenkin paljon. Siksi tämä tuntuu käsittämättömältä.

Onneksi yksittäiset ihmiset ovat perustaneet saitteja joiden kautta Japanilaisten kanavien lähetykset peilataan nettistriiminä kaikkialle. Tämä on todella hyvä teko!

Me olemme olleet onnekkaita. Lähiomaiset ja sukulaiset ovat kaikki turvassa. Samoin tuttavat.
Aineellisia vahinkoja on toki paljon. Meidänkin Tokion asunnossa on tullut tavarat lattialle televisiota ja mikroaaltouunia myöten (onneksi tapana on aina kun jonkun sähkölaitteen käyttö lopetetaan, ottaa töpseli pois seinästä jotta sähköä säästyy - tämmöisen tapahtuman kohdalla se on todella hyvä!).

Monella ei ole ollut yhtä hyvä onni. Taloja ei enään ole. Ruokaa ei ole. Juomavettä ei ole.
Lisäksi viranomaisten tiedotus on ollut toisinaan todella heikkoa. Toki pitää muistaa, että missään ei ole taidettu onnistua tiedoituksessa moitteetta suuren kriisin iskiessä.
Perus-elintarvikkeiden riittävyys huolettaa, samoin mahdolliset sairaudet. Sekä sairaaloiden ja sairaanhoidon toiminta.
Hiljaisena, lausumattomana pelkona on sekin, että toinen appivanhemmistani kärsii sairaudesta joka vaatii tiuhaa käyntiä sairaalahoidossa. Pystytäänkö hoito pitämään yllä tämmöisinä aikoina?
Nyt jo tiedetään, että kaikkialla ei pystytä. Esimerkiksi Niigatassa meni eilisissä länsirannikon järistyksissä sairaaloista juuri noita järjestelmiä epäkuntoon.

Perheeni on lähdössä ensi kuun alussa Japaniin noin pariksi kuukaudeksi. Lentoliput on hankittu jo kuukausia sitten.
Nyt sekin huolettaa että kuinka tilanne paikanpäällä vakaantuu. Jatkuvatko jälkijäristykset vielä kuukauden? Uskaltaako sinne mennä? Entä saadaanko infrastruktuuri kuntoon?

Eilen katsoimme lennon paikkatilannetta. Aikaisemmin kone oli aivan täynnä, nyt yhtäkkiä tyhjiä paikkoja oli ilmestynyt paljon. Ilmeisesti turistit ovat tehneet peruutuksia.


Loppuun vielä haluan kirjoittaa asiasta joka ärsyttää suunnattomasti. Nimittäin nämä erilaiset ns. asiantuntijat, jotka kommentoivat uutisissa / lehdistössä toimistokokemuksen syvällä rinta-äänellä sitä kuinka asiat olisi oikeasti pitänyt tehdä.
Tsunamiin olisi pitänyt varautua huomattavasti paremmin, ...
Kovin ajattelematonta ja löysäleukaista kommentointia vaiheessa, jossa ei vielä ole täysin varmaa tietoa saatavilla. Niin valmistautumisen kuin muidenkaan tapahtumien ja niiden seurausten suhteista ja vaikutuksista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti