keskiviikko 25. elokuuta 2010

Työtön ei saa olla

Olen työtön.

Työni loppui jo viime vuonna tuotannollis-taloudellisista syistä, enkä ole rajusta etsimisestä huolimatta löytänyt uutta työtä omalta alalta, enkä sellaisilta aloilta joista tiedän jotakin.

Tämä on suuri ongelma vaimolleni.

Nimittäin japanissa ei yksinkertaisesti voi olla työtön. Jos ei tee työtä, silloin pitää tehdä jotain muuta - kuten opiskella.
Se sensijaan on mahdoton yhtälö että mies vain etsii työtä ja kuluttaa sitten päivät mm. harrastusten parissa.

Ongelma ei ole yksinomaan taloudellinen vaan nimenomaan liittyy japanilaiseen kulttuuriin.
Päivät kotona oleva mies on ongelma. Ja tästä ongelmasta ei voi puhua vaan kaikille pitää esittää kulisseja että kyllä tässä tehdään freelancer-hommia jne jne...

Suomalaisesta näkövinkkelistä tämä on hieman omituista. Opiskelu on ok, vaikka se olisi taloudellisesti tiukempaa kuin työttömyys. Silloin vaimon (japanilaiset) ystävät ovat huolissa vain taloudellisesta toimeentulosta eikä vaimon tarvitse muuta kuin kuitata se sanomalla että kyllä me pärjätään.

Työttömyys sensijaan... Japanissa ei ole suomen kaltaista turvaverkkoa työttömälle, joten työtön ei voi olla. Työttömän pitää tehdä jotain työtä, jos ei muuta niin huonopalkkaista osa-aika/hanttihommatyötä joka tunnetaan nimellä arubaito (アルバイト).
Tällaisia näkee usein varsinkin ohjaamassa liikennettä työmaiden ja tietöiden liepeillä.

Jos työtön on "vain kotona" se nähdään suurena huolen aiheena. Kaikki kyselevät onko kaikki ok ja miten ihmeessä voitte elää? Ja kuinka voi elää jos mies on kotona häiritsemässä eikä ole päivisin töissä?

Joten tilanne on pakko peittää valehtelemalla joka taas on suomalaiselle (ainakin minulle) luonnottoman tuntuista.
Onhan kotikaupungissanikin 18% työttömyys ja lukuisat tuttavani ovat työttömiä.

Hainpa viime yhteishaussa opiskelemaankin ihan jotta ei tarvitsisi pitää kulisseja pystyssä. Valitettavasti en päässyt hakemaani paikkaan.

Työttömyys aiheuttaa minulle stressiä joten hermot ovat kireällä, mutta se aiheuttaa vaimolleni myös stressiä. Ilmeisesti jopa voimakkaampaa juuri kulissien pystyssäpitämispakon takia.

Tämä taas purkautuu välillä riitoina/kireänä ilmapiirinä ja viimeisin ukaasi vaimolta onkin, että jos et syyskuun loppuun mennessä ole töissä niin....

Tietenkään työn hakua ei helpota se, että palkkatason pitää olla isompi kuin ihan perustöistä saatava (esim. kaupan kassa), sillä muuten ei ole tarpeeksi ns. "elämänrahaa" jota tarvitaan tuttavien tapaamiseen ja säästöjen kartuttamiseen.
Japanissahan ei oteta velkaa vaan aina säästetään suuret summat pankkiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti