Japaninkielessä R ja L ovat käytännössä yksi ja sama. Eroa ei tehdä, vaikka romanji-muotoon translitteroituna käytetäänkin R-kirjainta.
Esimerkiksi mustikka, bureeberii, lausutaan buluberi kirjoitusasusta huolimatta. Osa voi lausua tietysti myös bulubelii.
Mielestäni japaninkielisten L ja R -yhtäläisyys ei kuitenkaan ole takavuosien 'jääkiekkoilija Jali Kulli' -tasoa, vaan lausunnassa on eroja, sekä puhujasta että sanoista riippuen.
Kokemukseni mukaan esim. Thaimaalaiset ovat selkeämmin vain L-äännettä käyttäviä. Japanilaiset käyttävät molempia.
Yleisesti ottaen ri-tavu tuntuu olevan selvästi R-äänteellä lausuttu, re-tavu taas L-äänteellä. Samoin nimissä olevat r-kirjaimet ovat yleensä l-äänteellä. Mutta tämäkin perustuu hyvin kapeaan otantaan.
Oman lisänsä voivat tuoda myös puhujan kotiseutu ja käytetty murre.
Se aasinsillasta. Tuossa jokin aika sitten katselimme sateenkaarta ja vaimoni ihmetteli, että miksi suomenkielessä se on kaali?
En edes heti ymmärtänyt ihmetystä, koska kuulin että 'kaari'. Pian toki huomasimme, että vaimoni oli jo kauan sitten ymmärtänyt, että suomenkielessä se vain nyt on sateenkaali, eikä kaari. Puheesta tuo ei tullut ilmi, kirjoitettuna tietenkin olisi tullut.
Kaali ja kaari, siinä on hyvä esimerkki sanoista jotka voivat mennä japaninkieliseltä sekaisin ja jota kuulija välttämättä ei huomaa korjata. Rakko ja lakko on ehkä vielä pahempi, etenkin kun sana rakko tarkoittaa japaninkielessä saukkoa.
Käytännössä japaninkielinen yleensä joutuu päättelemään kontekstista sen, onko kyse R- vai L-tavuisesta sanasta. Jos puhutaan ruoasta, silloin kyse on luultavasti kaalista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti