maanantai 14. toukokuuta 2012

Perheenlisäystä ja byrokratiaa

Pitkästä aikaa ehtii kirjoittamaankin. Syynä tai tekosyynä taukoon löytyy siitä, että perheeseemme tuli hiljattain onnellisesti lisäystä ^_^

Vauvan myötä mieleen palautuivat jälleen suuretkin erot Suomen ja Japanin välillä sen suhteen kuinka raskaana ollessa toimitaan, mitä opastetaan ja miten vauvaa pitäisi hoitaa.

Suomihan on monen japanilaisen mielestä Sparta (aiheesta kirjoitin joskus aiemminkin). Vaan kirjoitan nyt ensin tästä byrokratiasta, myöhemmin näistä synnytys-eroista.

Japanissa byrokratia jyllää (vielä enemmän kuin meidän kekkoslovakiassamme). Siihen on jo monesti törmätty, niin vihkimis- kuin esikoisen papereitakin tehdessä.


Esikoisen kohdalla kävi niin, että virallisesta lähteestä haetussa sallittujen kanji-merkkien listassa ollut, ja nimeen valittu kirjain tuli bumerangina. Ei saa käyttää, sanoivat. Selvittely osoitti kuitenkin sen, että Japanin suurlähetystöllä sattui olemaan auttamattomasti vanhentuneet paperit. Anteeksipyyntöjä tuli, mutta hieman ihmetytti, että eikö tuollainen tieto päivity virkailijoille lainkaan?


Japanin suurlähetystö tahtoo jostakin syystä ehdottomasti kaksi kappaletta syntymätodistuksia (eikö heillä ole kopiokonetta?). Siis kaksi kirjallista, jotka eivät saa olla kopioita ja joissa on lisäksi oltava tarkka synnyinpaikan osoite. Esikoisen kohdalla oli ongelmia osoitteen kanssa, sillä sairaalan osoite on yleensä aika summittainen ja osoitteita voi olla useampiakin, sillä sairaaloitahan rajaa useampi katu. Ensimmäinen osoite ei kelvannut ja sitten sorvasimme synnytys-osaston sihteerin kanssa jonkun vähän hatusta vedetyn osoitteen joka voisi olla sen synnytys-osasto -kompleksin katuosoite. Ystävällinen sihteeri myös suostui tekemään ne vaaditut kaksi kappaletta dokumentista.

Kuopuksen kanssa tiesimme mitä odottaa, siispä heti pyytämään sihteeriltä syntymätodistusta kahtena kappaleena ja vielä esikoisen todistus malliksi jotta näkee kuinka osoitteen pitää olla. No, tämän sihteerin palveluhalukkuutta ja ystävällisyyttä ei voi olla liiaksi väheksymättä. Todella leipääntynyt vanhempi naishenkilö jolle eivät neuvot kelvanneet. Eivätkä mallit. Eikä myöskään toiveemme kahdesta kappaleesta syntymätodistuksia.
Ostakoon Japanin suurlähetystö värikopiokoneen sitten, olivat hänen kommenttinsa. Osoitteenkin piti kelvata sellaisena kuin se virallisesti on. Siitä viis mitä suurlähetystön virkailija sattuu sanomaan.

Tällä kertaa meillä oli hyvä onni, asioita suurlähetystössä hoitava taho sanoi että tietenkin yksi kopio riittää, he voivat ottaa valokopion. Ja katuosoitteenkaan ei tarvinnut enään identifioida yksittäistä rakennusta. Oliko politiikka löystynyt vai sattuiko esikoisen kohdalla olemaan vain hieman yli-innokas virkailija?

Jos Japanin suuntaan kaikki meni nyt helposti, niin Suomen päässä kohdattiinkin ongelmia. Esikoisen kanssa maistraatti hyväksyi kaikki nimet mukisematta - saattoi olla tosin, että olimme koko perhe maistraatissa ja mahdolliset kysymykset nimistä hoituivat heti. Ei jäänyt kummallekaan mieleen.
Kuopuksen osalta täytimme maistraatin paperit, postitimme ja saimme sitten bumerangina takaisin. Yksi etunimistä oli kuulemma niin harvinainen (ellei peräti ainutlaatuinen?) maassamme, että maistraatti kaipasi kirjallisen selvityksen siitä, mitä kieltä nimi on. Onko nimi yleinen siinä maassa ja miksi nimi on valittu, ym...
Nimihän tosiaan on yleinen Japanissa. Se on suoraan appiukkoni etunimi...

Hyväksyihän se maistraattikin selvityksemme.

5 kommenttia:

  1. Oliko tässä kyse siis kaksoiskansalaisuuden hankkimisesta? (En nyt heti keksi muuta syytä, miksi Japanin suurlähetystö olisi kiinnostunut Suomessa syntyneestä lapsesta.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tavallaan kyllä. Vaikka japanissa ei olekaan mahdollista olla kaksoiskansalainen.

      Lapsi pitää rekisteröidä Japaniin japanilaisena, jotta hän voi halutessaan ottaa japanin kansalaisuuden (ja samalla luopua suomen kansalaisuudesta).
      Valinta pitää tehdä viimeistään 20 vuoden iässä.

      Poista
    2. Valinnan deadlineen on vielä melkoisesti aikaa, mutta vaikka kaksoiskansalaisuus ei tulisikaan viralliseksi Japanissa, on täysin mahdollista omata kaksi kansalaisuutta aikuisenakin.

      Japanin ja Suomen välillä ei tuolta osin kulje tietoja, joten hän voi ottaa Japanin kansalaisuuden virallisesti Japanissa ja pitää silti Suomen passin ja Suomen kansalaisuuden muualla maailmassa (vaikka luopuu siitä Japanissa).

      Poista
    3. Kiitos Naranotatu. Tuo on hyvä tietää.

      Hiljan kuulimme, että saman kaltainen menettely toimii myös sukunimen osalta. Japaniin voi ilmoittaa japanilaisen sukunimen ja Suomessa voi käyttää suomalaista sukunimeä.
      Meillä on kuitenkin menty äidin sukunimellä.

      Poista
    4. Jep,

      ihan järkevää mennä äidin sukunimellä, jos joskus mahdollisesti lapsi haluaa asua Japanissa. Japanilainen nimi tekee varmasti asiat huomattavasti helpommaksi, koska monet maahanmuuttoon ja ulkomaalaisiin liittyvät seikat eivät ole seillä kovinkaan kehittyneitä (mm. kaksoiskansalaisuus ja Haagin konfrenssi).

      Asiaan hieman liittyen...
      Yksi edistysaskel tapahtuu tässä kesällä kun Japanissa asuvat muun maan kansalaiset rekisteröityy Japanilaisten kanssa samaan järjestelmään. Perheasioissa isoin muutos lienee se että ulkomaalainen voi olla 'kosekissa' perheen pää, eikä enää vain merkintä lappusen alalaidassa. Täten ulkomaalainen voi myös halutessaan hoitaa lapsensa virallisia asioita mm. passit yms.

      Poista